Sinultahan on tullut paljon kivoja kuvia. :) Olet ollut oikein ahkera ja viitseliäs. Valokuvaus on kyllä kivaa, ei käy kieltäminen. Tämä vuodenaika vaan ei oikein anna oikeutta sellaisille maisemakuville mistä minä pidän (tarkoittaen siis, että itse napsisin. Toisten kuvista nautin kyllä mihin vuodenaikaan tahansa). Ne sisältävät paljon lämpimänsävyistä luonnonvaloa, mitä saadaan ehkä sitten taas puolenvuoden päästä. :)

Kauniita kuvia. Hämärästä valoon päin (?)

Nonni =) Ja luulen tajuavani tarinanki =)

Minäkin taisin hokata...

Tarinasta tekee vielä kauniimman se, että se on totta.

Hyvä tarina Marko. :D

Tarinasi on rohkaiseva, Marko.

Hieno ja kaunis tarina.

(( Lumikki, Lunara, Viivi, Allyalias, Pilvi, Leena, Kirsi, Sukulaissielu ))
huomenta kaikille :)

En ensin aikonut ottaa osaa koko Valokuvatorstaihin, koska idea jonka sain ahdisti minua.
En kauheasti innostunut ajatuksesta käyttää omia kuvia. Kuvat olisi voineet olla kenestä tahansa mt-ihmisestä otettuja. Ja olisivat mieluummin saaneet ollakin jostakusta muusta.
Mutta kun muitakaan ei ollut niin...

Lunara sanoit hyvin : pimeästä valoon, sitä ajoin takaa.

Siinä on aluksi hajonnut ihminen, sitten alkaa näkyä aurinkoa mustan taivaan välistä. Liisa odottaa rannalla jne.
Viimeisessä kuvassa on väriä poskilla.

Yksi asia paljastettava kuitenkin, jota varmaan on vaikea uskoa:
jokainen kuva tuossa kuvasarjassa, on otettu kuluneen viikon aikana. Joka ainut.

Liisa ei ollut uskoa, että voin näyttää noin romahtaneelta heikon hetken tullen ( ja jos vain kuvaa manipuloi tarpeeksi ).

Eli yritin kaivaa myös sitä pointtia esille, miten hiuksenhieno pimeän ja valon, hyvän ja huonon päivän, toivon ja epätoivon raja mt-kuntoutujalla on.
Viisari voi heitellä hyvin jyrkästi laidasta laitaan.

Soljuva tarina, todella. Ja viikkoon voi mahtua tunteiden puolelta, vaikka koko elämä. Välillä se tuntuu mahtuvan jopa yhteen päivään.

Hieno tarina, kauniita kuvia.
Hyvää viikonloppua!

Hyvää päivää Marko :)

Todella hieno kuvasarja. Olet kuvannut hienosti tunteesi ja matkasi kohti valoa. Olen todella niin iloinen, kun olet löytänyt valokuvauksen. Kirjoituksesi ovat todella koskettavia...lueskelin aikaisemmasta tuotannostasi. Vaikuttavaa.

Hieno matka.Hyvin toteutettu kuvien kanssa.

Hienosti toteutettu vaikea aihe. Kiitos!

(( Lumikki, Minttu, Angela, Vintti, Liisa ))
hyvää perjantaita kaikille, ja kiitos sanoistanne :)

Suuri helpotus, että kuvasarja on herättänyt hyviä viboja kaikissa. Jännitin Valokuvatorstaihin osallistumista enemmän kuin yhtäkään tarinanpätkää jonka olen tähän blogiin kirjoittanut.
Uskaltanen osallistua jatkossakin :)
Nyt käyn mielenkiinnolla Liisan blogissa :)
Minun Liisa aina sanoo, että ei muita Liisoja hänen lisäksi ole nykymaailmassa ollenkaan, mutta onhan niitä :)

Pitää sanoa, että olet rohkea ja kuinka kauniisti sinun tarinasi soljuu... Käytit sitten kuvia tai sanoja.

Tuosta kuvasarjasta kuvastuu koskettavalla tavalla sinun Tarinasi. Olet onnistunut tiivistämään tunnetiloja todella taitavasti. Ei uskoisi että ensimmäinen ja viimeinen kuva on otettu samaan aikaan. Mielestäni näytät eka kuvassa tuskaiselta ja ahdistuneelta ja vikassa kuvassa tasapainoiselta ja rauhalliselta. Mutta niinkuin sanoit, meillä bipoilla voi tunnetila heitellä laidasta laitaan kovinkin lyhyellä aikajänteellä.

Tervehdys Marko! Hyvä tarina.

Pohdin itsekin pitäisikö liittyä valokuvatorstaihin...

Ja mikä tärkeintä, hauskaa viikonloppua!

(( Sukulaissielu, Salka, Se eronnut ))
hyvää viikonloppua :)
Salka, osuit ytimeen. Juuri tuota bipon kahtiajakautuneisuutta ajoin takaa
+ tietenkin myös itsestäänselvintä asiaa, että nyt on paremmin asiat kuin ennen, kun on hyvä parisuhde, kunnon hoidot jne.

Arvelinkin sinun bongaavan tuon ylös / alas
pointin.

Hyvää viikonloppua Marko:)

Hyvää viikonloppua sinullekin Lumikki :)

Kovin on koskettava tarina sinulla. Onneksi matkasi on valoa päin, se on lohdullista.

Voimia taipaleellesi.

Hei Nelmi
ja hyvää viikonloppua :)

Äitini nimi on Liisa :)

Lauantaita Angela :)
Liisa uskoo jostain syystä, että Liisa on vanhahtava nimi, jota ei ole enää kellään. Mutta onhan Liisoja vaikka kuinka. :)

Päivää Marko :) Sano ihanalle Liisallesi, että se on kaunis ja hieno nimi. Sehän tulee Elisabethista. Olisin halunnut olla Liisa, kun olin pieni. Mulla oli "liian erikoinen" nimi silloin, mutta nyt arvostan omaa nimeäni. Hyvää sunnuntaita Marko!