Pimeältä, tuuliselta ja pilviseltä näyttää tänäänkin. Taitaa tulla pitkä ja tylsä sunnuntai. Jännä kyllä nähdä  illalla kuka palaa BB-taloon. Kaarlo, tai Mira varmaan. Jennillä ei taida olla kannatusjoukkoja tarpeeksi.

Kumpi lähtee, Hanne vai Sari? En yritä veikata mitään. Pitkin kautta olen arvannut huonosti tippujat ja taloon jäävät.

Lotossa eilen neljä oikein. Kaksitoista euroa, ja kuusikymmentä centtiä tuli. Tästä se lähtee. Tie onneen.

Ehdotin välittömästi Liisalle simpukkakännykän ostoa. Eihän me edes tunneta ketään! ja jos puhelin joskus sattumalta soikin, et sinä kuitenkaan vastaa, Liisa huomautti, ja se keskustelu jäi siihen. Mutta kun siinä olisi kamera, minä koijasin vielä myöhemmin illalla, ajattele nyt, kamera, o i k e a  kamera.

Niin?
Liisa katsoi minua.

Miten niin hieno vehje on keksittykin,
minä taivastelin.

Kamera vai? Liisa kysyi.

K ä n n y k k ä k a m e r a, minä venytin sanaa tahallani, ja vannoin että meille on kateellisia kaikki, lähisukulaiset varsinkin, jos taloon semmoinen ihmelaite saadaan.

Kun meillä ei ole rahaa, niin ei ole,
Liisa toisti viiteen kertaan, ja muistutti lisäksi, ethän sinä juuri koskaan edes valokuvaa mitään, ja ulvahti lopulta minun neljättä tuntia jatkuneen vonkaamiseni vuoksi, tajua nyt hyvä mies, missä kusessa jo ennestään laskujen vuoksi ollaan, vaikka kuinka ylistin Hobby Hallin osamaksuautuuden ihanuutta.

Järki oli otettava käteen. Meillä on ennestään laskuja pinossa vaikka miten paljon, ja yksi kännykkävippi alla. Jos venytetään pennejä, saadaan pesukone kesään mennessä maksettua

Jo pitkään tehnyt mieli aloittaa valokuvaharrastus oikein kunnolla. Täällä on hienoja paikkoja joista ottaa kuvia. Kohteista ei ole puutetta. Niitä löytyy kaikkialta. Täytyy varmaan lainata äidin digikameraa.

Ensimmäinen iloinen aamu aikoihin. Ihmeellisen vapaa, ja huoleton olo. Ei painajaisia yöllä.

Jauhelihakastiketta ja muussia. Sitten kävelylle.