Hyvä aamu pitkästä aikaa. Rauhallisesti nukuttu yö. Oli tullut mukavaa sähköpostia. Olen pärjännyt eräässä kirjoituskilpailussa hyvin. Olen neljäntoista finalistin joukossa. Kilpailun järjestäjät pyysivät minua toimittamaan kopion tarinasta jonka heille lähetin pari kuukautta sitten. Jouduin ilmoittamaan että se ei ole mahdollista. En muista millään pirullakaan millä tekstillä kilpailuun osallistuin. Lääkkeet tekevät tällaista. Normaalisti olen hyvin tarkka kaikista papereista, sähköposteista, tiedostoista ym. - olen arkistointihullu sanalla sanoen, mutta aina toisinaan käy näin. Kun ei muista, niin ei muista. En saa mieleeni edes sitä, lähetinkö tarinan heille sähköpostina vai paperiversiona, enkä kehdannut asiaa tiedustellakaan. Tarina julkaistaan joka tapauksessa, sijoitun sitten lopussa miten tahansa.

Tulipa kiva mieli. Kirjoitin kiitosviestin heti. Pahoittelin samalla että en pääse paikan päälle Ouluun kahden viikon päästä. Mieli tekisi kyllä mennä, mutta kirjanpito ei salli sitä mitenkään tässä tilanteessa. Samasta syystä jäi kesällä Taivalkosken Päätalo-viikot väliin, ja sekin harmitti niin hemmetisti. Meidän on ollut pakko olla tarkkoina rahan suhteen viime kuukausina. Muuten meillä ei mitenkään olisi ollut varaa maksaa tuhat euroa vakuusmaksuna Naantalin asunnosta.

Se summa kyllä näillä tuloilla kirpaisi - ja kunnolla.