Sikeästi nukuttu yö. Ei painajaisia. Nostin triptyl annosta eilen. Lievää päänsärkyä. Suu peltisen kuiva. Ei muita haittoja. Ei sydänoireita. Kipuihin ei apua vieläkään. Mieleen sen sijaan, kyllä. Pärjännyt piirun verran vähemmillä oxamineilla. Maltti valttia. Oikeaa annostusta etsitään viikkoja, tai kauemminkin.

Isoäiti soitti. Parhaan ystävättären iäkäs sisko kadonnut ilman päällysvaatteita omille teilleen kaksi päivää sitten. Ihmeteltiin asiaa yhdessä. Kaikkea sitä maailmaan mahtuu. Höhlää ja sukkelaa. Kotiavustajat ilmoittaneet asiasta. Huono ennuste näissä tapauksissa tavallisesti, ymmärtää sen tyhmempikin. Poliisit luvanneet tehdä sen minkä voivat.

Syödään kotitekoisia hampurilaisia huomenna. Yritetään keksiä jokin oma resepti. Nakkeja, sipsejä, limsaa, töllötintä. Tulee varmaan ihan mukava päivä. Liisa vannotti minua pysymään hereillä puoleen yöhön, mieluiten ylikin jotta nähdään ilotulitus. Vaikealta kuulostaa. Nukuttava päivällä pari tuntia, jospa siitä olisi apua. Tai sitten juotava kolme pannullista kahvia. Olen huono juhlimaan. Nukahdan tunnelman ollessa korkeimmillaan, olen sitten kylässä tai kotona.

Ei lunta, lämpöasteita. Pulkkamäestä voi vain haaveilla. Kuin syyskuuta elettäisiin. Vaikea uskoa, että pian tammikuu jo.