426481.jpg

426470.jpg

09 Mar, Fri, 06:39:20

Google: koiran kuulolaite 09 Mar, Fri, 08:51:50 Google: friikkisirkuksen 09 Mar, Fri, 09:28:56 Google: Deprakine 09 Mar, Fri, 09:30:19 Google: fibromyalgia ja triptyl 09 Mar, Fri, 10:08:07 Google: juokseminen juominen 09 Mar, Fri, 10:35:10 Google: laulajan hengitysharjoitus 09 Mar, Fri, 11:57:41 Google: Runoja epävarmuudesta 09 Mar, Fri, 12:16:58 Google: mummo psykologilla

Koiran kuulolaite, uusi juttu minulle vaikka koiraihmisiä olenkin. Miten sellainen vehje käytännössä mahtaa toimia, jos toimiakseen on? Kuinka koiran näköä tai kuuloa testataan? Epäilin aina että minun viimeinen koira oli syntymästään asti huonokuuloinen ja puolisokea, mutta kiistattomia todisteita asiasta minulla ei ollut eläinlääkärille esittää. Lääkärin mielestä murehdin suotta. Koira oli kuulemma hyvin hoidettu, ihannemitoissa, terveen oloinen, keskimääräistä villimpi tosin ehkä. Lääkäri sanoi, kuten totta olikin, huonon näön kuuluvan koiran rotuominaisuuksiin. Ihmetytti silti. Monenmoisia ongelmia riitti. Ei opittu Santun kanssa oikein koskaan elämään kunnolla yhdessä.

Vai olisiko niin, että kerran rakkaaksi tullutta lemmikkiä ei voi korvata? Näen vieläkin toisinaan unia lapsuudenkodissa olleesta cockerspanielista, Bellasta. Se oli minulle rakas ja kallis ystävä, ellei peräti parhain kaikista. Surin kovasti kun sillä tuli elinpäivät täyteen. Huoneet tuntuivat vierailta, kolkoilta ja kylmiltä pitkään Bellan kuoltua. Alitajuisesti sitä ehkä vertaa kaikkia myöhempiä lemmikkejä siihen mikä on ollut aivan aluksi?

Raisiossa auto ja vaununäyttely. Tarjolla loimulohta, makkaraa ja musiikkia. Jää menemättä. Ajokorttia ei ole = autot ei kiinnosta, asuntovaunuun ei ole varaa. Loimulohi kelpaisi kyllä.