426473.jpg

426479.jpg

Tilattiin uusi digiboxi, olisi pitänyt tilata jo vuosi sitten. Vanha tilttasi lopullisesti. Kanavat ei pysy paikoillaan, pomppivat miten sattuu, ilmestyvät ja katoavat sattumanvaraisesti. Kuva pysähtelee, tai ei ilmesty ollenkaan. Äänen voimakkuus sahaa ylös alas. Monenlaisia ongelmia ollut. Välillä koko televisio menee pimeäksi, eikä esiin tule yrittämälläkään mitään. Kannattaa olla tarkkana millaisen boxin hankkii. Laadussa paljon eroja. Meidän oli jokin halpahalli tuote, täysi sekunda.

Eilen tuli sähköpostia rakkaalta ystävältä. Se toi oman säväyksensä iltaan. Mieli keveni jotenkin. Mukava kun ihmiset muistavat. Kaikki jotka oikeasti tuntevat minut, tietävät että minun vuoksi ei tarvitse nyt murehtia, kun on L vierellä, kaunis koti hyvällä paikalla ja kunnon lääkkeet. Olen paremmissa voimissa kuin pitkään aikaan, tuottelias, elämänhaluinen, hyvässä iskussa tasooni ja vaivoihin nähden. Tuntuu helpottavalta kirjoittaa tutulle ihmiselle, kysellä kuulumisia. Ei väkinäisiä rooleja, ei turhaa selittelyä, teeskentelyä. Yhä useammin huomaan haluavani kuunnella kuin puhua. Minun asiat on vatvottu edestä ja takaa tuhanteen kertaan, ei niissä ole mitään kelaamista enää. Taudit on mitkä on, mutta traumoja minulla on vähemmän kuin luulisi, vaikka kaikenlaista ikävää olen nähnytkin, siinä missä moni muukin. En kaipaa mitään väkinäistä sisäistä pesänselvitystä. Minulla ei ole tarvetta uskoutua. Läheisyys, hellyys, yhdessä olo riittää. Vierekkäin, käsikkäin oleminen - se että joku on läsnä. 

Joskus ilmaisee asiat tarkimmin, kun ei lausu lausettakaan. Vaikeneminen, vetäytyminen, eristäytyminen, hiljaisuus on hyvä tapa etsiä ja koota itseään.