Kummallisisa unia yöllä. Tein taas tiliä menneisyyteni kanssa. Otin omat riivaajani ja kiusaajani puhutteluun tuhannetta kertaa. Läksytin, huusin ja raivosin. Kauan sitä kantaa kaikkea sisällään, ja aivan turhaan. Mennyttä mikä mennyttä. Minulle kävi kaiken jälkeenkin hyvin. Muista en menisi sanomaan samaa. En vihaa enää, en kanna kaunaa,

enkä sääli.

Eilen uimassa tuossa vähän matkan päässä, saunottiin päälle. Sitten herkkuruokia. Voimien keräilyä.

Liisa menee tänään Turkuun palauttamaan vanhan asunnon avaimet ym. Minä käyn kaupassa, kirjoitan ja hoitelen arkisia asioita. Yritän olla ajattelematta mitään. Yksi lasku pitää maksaa. Talous onneksi vakaa, ellei tapahdu mitään kamalaa. En ole neuvoton. Kaikessa on selvät sävelet.

Eilen BB:ssa jännä jakso. Henri tippui kuin tippuikin. Miehen kasvoista näki että ei ollut uskoa kohtaloaan vielä studiohaastattelussakaan. Kumpa Mira nyt käyttäisi tilanteen hyväkseen ja alkaisi luottaa itseensä vähän enemmän kun selvisi yleisöäänestyksestä. Miran täytyy uskaltautua ulos kuorestaan, avautua, ja alkaa näyttää uusia iloisempia ja hauskempia puolia itsestään, tai hukkaa perii ensi viikonloppuna.

                                         *         *         *

Aika lääkärille 5.10 klo 12.20