Elämän tapahtumat voivat olla niin häikäilemättömän piittaamattomia ihmisten tunteista, hyvistä tavoista, jaksamiskyvystä, mistään.

Markku Lahtela, Matias Tallgrenin yksityiselämä

Isoäidin nimipäivä tänään. Vein kukan. Oli iloinen kun tulin käymään. Muisteltiin jälleen menneitä. Isoäiti halusi taas pelata ajatusleikkiä, pallotella sillä mahdollisuudella, että jos minun elämäni olisi nuorena mennyt näin ja noin, minulle ei olisi käynyt kuten kävi, vaan kaikki olisi ollut ihanaa ja minua olisi odottanut suuremmoinen tulevaisuus jonkin kohtalaisen hyvin menestyneen firman alemman portaan johtajana, tai jos ei nyt johtajana niin narikkapoikana kuitenkin. Tai sitten minusta olisi voinut tulla maanviljelija tai puutarhuri.

En jaksanut spekuloida asialla tällä kertaa. Samaa on jankattu kymmenet tai sadat kerrat. Jos, jos, jos.

Lapsien vanhemmat tai isovanhemmat ilmeisesti haluavat aina uskoa jälkikasvustaan suurempia kuin mihin näistä tosi asiassa on.

Totuus? Mikä sitten on totuus? Totuus on se että minulla oli oppimisvaikeuksia ensimmäisestä luokasta lähtien. En pysynyt opetuksessa mukana - en vaikka kuinka yritin kuunnella ja keskittyä. En koskaan häirinnyt oppitunteja. En olisi uskaltanutkaan, olin hyvin arka ja umpimielinen lapsi. Pelkäsin neuroottisesti opettajia ja muita lapsia. Laihduin vain laihtumistani ja elin omissa mielikuvitusmaailmoissani. Ylä-asteelle mentäessä en tajunnut opettajien puheista enää kolmasosaakaan. Läksyjä oli turha yrittää tehdä. Koulukirjat vaikuttivat minusta kuin joltakin salakielelle koodatuilta paksuilta kaavapinkoilta. Eräs opettajistani kertoi minulle myöhemmin että papereihini ilmestyi noihin aikoihin Lukihäiriö-merkintä, mutta mitään erityisopetusta en koskaan saanut. Selvisin rimaa hipoen luokalta luokalle, ja sitä tietä ammattikouluun painaja-linjalle.

Ja ammattikoulu sujui minulta vielä heikommin tuloksin kuin oli peruskoulu sujunut. Jessus, miten järjetön ele minulta oli edes mennä sinne.

Päivääkään en ole milloinkaan kirjapainossa työskennellyt, mutta oli ammattikoulusta minulle se hyöty, että näin läheltä miten kirjoja, painotuotteita valmistetaan. Ja siitä on ollut minulle suurta etua myöhemmässä elämässäni.